Suomalaisten ylivelkaantuminen täytyy Oikeusministeriön mielestä saada hallintaan

31.1.2018 2:27

Suomalaisten ylivelkaantuminen täytyy Oikeusministeriön mielestä saada hallintaan – Positiivisen luottorekisterin tarvetta selvitetään uudestaan

Rekisterin perustamisen kannatus on kasvanut niin finanssialan, että muiden alan viranomaisten silmissä, kerrotaan Helsingin Sanomien joulukuussa ilmestyneessä artikkelissa.

Pitäisikö suomeen sitten perustaa positiivinen luottorekisteri? Oikeusministeriön mielestä asiaa on ainakin selvitettävä. Positiivinen luottorekisteri on listaus, josta olisi mahdollista nähdä kaikki luotonhakijan lainat.

Edellinen selvitys rekisterin perustamisen suhteen tehtiin viisi vuotta sitten. Tällöin kuitenkin asian selvitysmies tuli siihen tulokseen, että esim. EU:ssa oli vireillä sellaisia hankkeita, ettei positiiviselle luottorekisterille ollut tarvetta. Nykyisen selvityksen on määrä valmistua kesäkuun lopussa.

Esimerkiksi Finanssiala kannattaa nykyään rekisterin perustamista ja muidenkin osapuolten näkemykset rekisterin tarpeesta ovat muuttuneet. Kulutusluotot ja niihin liittyvät maksuhäiriömerkinnät ovat olleet nopeassa kasvussa ja tämä kasvu on huolettanut finanssimarkkinoilla toimijoita.

Maksuhäiriömerkinnät ovat merkitty Asiakastiedon rekisteriin. Rekisteri on luotonmyöntäjien ja muiden tietoja tarvitsevien, kuten vuokranantajien käytössä rekisterinä, josta voi tarkastaa asiakkaiden mahdolliset häiriöt.

Sen sijaan asiakkaiden kokonaisluottomääristä ei ole koottua tietoa missään. Esimerkiksi lainaa hakiessa asiakkaat ilmoittavat itse olemassa olevat lainamäärät ja luotonmyöntäjän ei auta kuin uskoa tähän.

Positiivisen luottorekisterin suhteen monta selvitettävää kysymystä

Oikeusministeri Antti Häkkänen näkee positiivisen luottorekisterin tarpeen selvittämisen olevan yksi osa ylivelkaantumisen hallintaan liittyviä toimia.

Oikeusministeriön selvityksessä haetaan vastausta mm. siihen millaisia positiivisia luottotietoja luottoa myöntävillä yrityksillä tulisi olla käytössään ja millaisiin tarkoituksiin näitä tulisi käyttää.

Myös positiivisen luottorekisterin toteutusvaihtoehdot ovat selvityksen alla. Tietojärjestelmän perustaminen ja ylläpitäminen aiheuttaa aina kuluja ja näiden kulujen maksajat tulee selvittää. Lisäksi selvityksessä on käytännön asiat, kuten miten luottotietojärjestelmä toteutetaan esim. välitysjärjestelmän ja luotonmyöntäjien välisen tietojenvaihtojärjestelmän osalta.

Häkkänen toteaa, että “Asiasta on välttämätöntä tehdä selvitys, jossa arvioidaan tällaisen luottotietojärjestelmän toimivuutta eri osapuolten näkökulmasta“.

Kommentoi artikkelia!

Talousviesti.fi
Talousviesti tarjoaa kiinnostavimmat talousuutiset säästämisestä, sijoittamisesta ja lainamarkkinoilta. Löydä päivän tärkeimmät talousuutiset helposti ja vaivattomasti.
Etsi palvelusta
Taloustilastoja

Valuuttakurssit

USD: 1,2309
JPY: 132,41
SEK: 0,3703

> Lisää valuuttakursseja

Päivitetty: 20.4.2018

Euribor

  • o Euribor 1 kk -0,372 %
  • o Euribor 3 kk -0,328 %
  • o Euribor 6 kk -0,271 %
  • o Euribor 12 kk -0,189 %

> Päivän euribor-korot

Päivitetty: 0.4.2018: